OH:Positiivista päivää!

Positiivisuus on tällä karussa pohjolassa äärimmäisen kieroonkatsottu ominaisuus.
Olen nettipalstoilla ja reaalimaailmassa huomannut jännän ilmiön. Positiivisia ihmisiä pidetään epäaitoina ja ”markobjurströmiläisinä”, ihan bumtsibumia koko touhu.
Toinen mielenkiintoinen ilmiö on se että usein pelätään sitä jos ”menee hyvin” ,että kohta meneekin sitten huonosti.
Itsekin usein viljelen aforismia ”kel onni on se onnen kätkeköön”
Facebook statukseksikin pitää sillon tällöin keksiä joku vitutus, ettei liian hyvin näytä menevän.
En väitä että aina olisikin pelkkää auvoa tämä ihmisen tie, mutta tietoisesti pyrin kuitenkin valitsemaan positiivisuuden. Positiivisuus on valinta joka pitää tehdä uudelleen joka ikinen päivä.
Pääsin kuuntelemaan aivan ihanan luennon aiheesta yltiöpositiiviselta Marika Borgilta, (Hyvät sivut muuten, suosittelen)
Tyttäreni Annikki 3 v elää tällä hetkellä pahinta uhmaikää. Aamulla herätessä hän ei todellakaan valitse aina positiivisuutta mutta kurssi saattaa kääntyä yhtä nopeasti negatiivisuudesta positiivisuuteen kuin toisinkinpäin, eikä negatunteissa märehditä. Ottakaamme oppia lapsilta myös tässä suhteessa.
Synnyin ja olin itse uhmaikäinen 1970-luvulla.Vanhempani kuten moni muukin tuon ajan valveutunut myöhäishippi kasvattivat minut Summerhill-ideologian periaatteiden mukaan.
Vapaa kasvatus on muokannut minusta tällaisen vähän ”pöljän” mutta vapautuneen yksilön.

Vasta vanhemmaksi tullessani olen oppinut arvostamaan saamaani kasvatusta. Nuorempana ja kokemattomana kritisoin vanhempiani liiasta rajattomuudesta
Tunnistan itsessäni ja siskossani sen yhteisen piirteen että näemme asiat aika usein siltä valoisalta puolelta.
Kaikilla asioilla on nimittäin myös positiivinen puolensa, ihminen ei ehkä näe sitä heti mutta pitkässä juoksussa se tulee ilmi. Jos et usko niin tarkastele elämäsi ”katastrofeja” (tietysti vasta haavojen parannuttua)ne ovat kuin ulkoisia iskuja joiden tarkoitus on saada vinoon menevä elämäsi uusille raiteille.
Astrologiassa tätä nimitetään kai Uranuksen vaikutukseksi.
Itse en olisi tässä jos en olisi tehnyt niitä (vääriäkin) valintoja joita elämä on eteeni antanut.
Toisinaan elämä on tuntunut niin epätoivoiselta, etten olisi enää halunnut seuraavana päivänä herätä. Elämässä ei ikinä tiedä mitä on odotettavissa seuraavan mutkan takana. Ikinä et voi ennakoida, joten parasta mitä voit tehdä on heittäytyvä virran(flown) vietäväksi.
Monesti huomaan varsinkin pienten lasten äideissä tarpeen ennakoida ja siloittaa lastensa elämän.
Tietysti turvallisuusasiat kuten pyöräilykypärät ja nettivalistus on tärkeää tätä päivää, mutta elämän polulta ei voi kaikkia kiviä kääntää pois. Kivien määrä kun on vakio, jos ne kääntää pois, voi olla että kokonainen kiviröykkiö tipahtaa niskaaan, jos ei aiemmin niin siinä vaiheessa kun edellisestä sukupolvesta aika jättää.
Parasta on antaa lasten mennä sitä omaa (joskus kivikkoistakin) tietänsä.

Etusivullamme on linkitys "the Secret-salaisuus" kirjaan. Vaikka tyyliltään kirja on välillä ärsyttävän amerikkalainen, perusviestin saa siitä hyvin kiinni. Maailmassa toimii vetovoiman laki.
Energia virtaa huomion suuntaan. Eli saat tasan tarkkaan sitä mitä ajattelet.
Jos ajattelet, ettet ole ansainnut onnellista parisuhdetta, mukavaa työpaikkaa, toimivaa ja itseäsi miellyttävää vartaloa, et niitä tule ikinä saamaan. Jos mietit kaikki päivät kuinka epäoikeudenmukaisesti sinua kohdellaan tai kuinka sinulla on varmasti joku hirveä sairaus, nuo asiat tapahtuvat päivä päivältä varmemmin.
Väitän myös että raha kuuluu tähän samaan kastiin, ihmiset jotka miettivät rahaa jatkuvasti tai sen puutetta ovat ”köyhempiä” kuin ihmiset jotka kieltäytyvät antamasta rahalle valtaa.
Eikös Roope Ankkakin ole yleensä niin vähävarainen ettei hänellä ole ”varaa” juoda kupposta kuumaa kahvilassa:)
Parasta tässä kaikessa on kuitenkin se, että kaikki on mahdollista saavuttaa, kun vain oppii käyttämään salaisuutta...

Mikään ei ole niin vahvaa kuin keskitetty energia, mieti tarkkaan keskitätkö sen johonkin mukavaan vai kurjaan asiaan.