OH: Shoppailua

Usein saarnaan alkukulutusta vastaan ja degrowth:sta, mutta olen pohjimmiltani kuitenkin keräilijä. Vaikka evoluutio on meitä jalostanut, joillain meistä säilyy kivikautinen metsästäjä-keräilijän vaisto, ja tähän luen shoppailun, eli nykyajan keräilyn.

Tammikuun pakkasissa ainakin minulle tulee tarve kasvattaa varastoja (=omaisuutta).
Minulla siihen vaikuttaa myös joululahjaksi saatu lahjakortti, joka pitäisi kuluttaa itseensä.

Mutta tällä kertaa päätän tehdä ostokset vastuullisesti.

Pyrin siis suorittamaan shoppailut sellaisissa paikoissa joissa kuluttaja pääsee vaikuttamaan ”jaloillaan.”? Mitä nämä ostospaikat voisivat olla?
Ehkäpä kotimaisuus on ostapäätöksissä yksi tärkeimmistä kriteereistä, ja suomalaisen työn säilyminen tätä kautta suomessa.
Isänmaallisuus on huikeassa nousussa. Olisiko isänmaallisin teko markkinataloudessa kuluttajana kuitenkin vaikuttaa ostopäätösten kautta? Jospa sitä pyrkisi osamaan vain Suomessa tuotettua.
Kokeillaan siis shoppailuhimon tyydyttämistä pysyttelemällä suomalaisissa tuotteissa.

Ensimmäinen tarve on ostaa petivaatteet pojalle.
Tiesittekö että uustuotannosta on vaikea löytää suomalaisia pussilakanoita. Finlaysonitkin ovat nykyjään made in China, yllätys yllätys!

Jos ei kotimaista tuotetta isänmaanrakaalle löydy, joutuu kuluttaja tyytymään toiseksi parhaaseen vaihtoehtoon. Mikä on toiseksi parasta?

Ehkä kirpparit ja Huutonet tarjoavat mahdollisuuden ostaa kotimaiset vuodevaatteet?
Hakusessa Finlayson.
-Kyllä nämä valmistettiin ennen vuotta 2009 suomessa, ainakin osittain. Huonosti löytyy, taitavat olla perintökalleuksia?

Vähän paremmin kävi petauspatjan kanssa, sen löysin kotimaisena. Pussilakanoiden suhteen ei onnistanut vaan poika joutui tyytymään globalisaation hedelmiin, onneksi ei itse välitä, niin pitkään kun lakanoista löytyy koirien kuvia.

Minulla on vähän romunkerääjän vikaa, ja siitä johtuen joudun tekemään itselleni keinotekoisia rajoituksia shoppailuun. Hyvin toimii mm. lukea mikä määrä vettä kuluu yhden puuvillapaidan valmistukseen, 2700 litraa! Se hillitsee ostohimoja kummasti.
Kirppiksellä tästä tiedosta ei ole hyötyä, parempi pelastaa hyväkuntoinen tavara tai vaate kun heittää se roskiin. Tosin ystäväni romutti tämänkin ostotekosyyn kertomalla että ostamalla "kirpusta", mahdollistat jollekin toiselle uuden vastaavan tavaran hankinnan.
Useita vuosia olen jo pystynyt näillä tekosyillä harjoittamaan ostodiettiä.

Alennusmyynnit ovat myös loukku, johon ostodietillä oleva saattaa helpolla langeta.

Tähänkin minulla on ulkoa opeteltu slogani, mikään hyödyke ei ole niin kallis kuin ale hyödyke, jos et tule sitä ikinä käyttämään. Totta tämäkin, joten välttelen alennusmyyntejä...


Tässä shoppailuhimossa taisi nyt käydä niin että naru jäi vetävän käteen, eli tässä tapauksessa rahat taskuuni.
Onneksi ne saa helposti ja ilman tunnontuskia menemään Suomalaiseen käsityöhön, siitä en saa minkäänlaisia tunnontuskia (muutakuin ehkä tiliotetta vilkaistessani…) Omiin suosikkeihini kuuluu esim. VintagEija's.
Suomessa käsin valmistettuja vaatteita. Lisäksi aitoa vintagea.
Nitrobabella on myös kotimaassa valmistettu kivannäköinen mallisto.
Made in Finland.

Moni suomalainen erikoistavarakauppa kärvistelee rahavaikeuksissa johtuen pääasiassa pienistä markkinoista.

Ihmettelen jälleen julkisesti: meillä on maailman suurin markkina tuossa vasemmalla puolellamme, miksi ei satsattaisi Venäjän kauppaan kuten haikailemillamme 1950-1980luvuilla? Itsekin tunnen undergroud kulttuurien edustajia rajan takaa, sinne olisi varmasti markkinaa internetin aikana, ei tarvitsisi edes lähettää vodka-lähettiläitä markkinoimaan, pelkät venäjänkieliset nettisivut ja mahdollisuus ostaa Paypalilla tms. riittäisivät. Joskus tuntuu että me asetamme itsellemme itse liian tiukat raja-aidat.

By the way, Kuoma Oy:n kenkiä menee kuulemani mukaan rajan taakse kaikki mitä irti saadaan. Heillä näuttääkin olevan nettipalvelu myös venäjänkielellä....


Kuulin muuten hyvän neuvon jolla suomalaista työtä ja yrittäjyyttä voisi tukea ihan jokainen.

Tankkaa lämmin-asemilta, maksamalla kassalle. Samoin ruokaostokset; keskitä kauppaan jonka omistaa joku henkilö, ei siis yhtiö. Samaa ajattelutapaa voi käyttää jokaisessa kuluttamistavassaan: tilaa ulkomaan valuutat lähipankkiin, käy pikkumyymälöissä isojen hallejen sijaan etc...

Joku raja tosin itsellänikin suomalaisuuden suosimisessa. Huonosta laadusta en suostu maksamaan edes brandillä kotimainen.
Ikävä kyllä isot kotimaiset ruokatalot eivät ole lunastaneet lupauksiaan kohdallani.
Suosin oman maun mukaan yleensä saksalaisia juustoja ja muitakin maitotaloustuotteita. Chef Wotkins on onneksi kunnostautunut suomalaisena yrittäjänä tekemään herkullisia lihajalosteita.

Äitinä shoppailumiettimiset karkasivat perheen hemmotteluun. Mutta ostin myös itsellenikin jotain mieluista Marikoon luonnonkosmetiikkaa. Suosittelen kokeilemaan!